Pohjankodit

Lasten asialla

Jälkihuolto

Jälkihuolto on lain suoma (LSL 75 §) mahdollisuus nuorelle, joka sijaishuoltojakson jälkeen siirtyy takaisin kotiin ja omaan asuntoon. Jälkihuolto on täysin vapaaehtoista täysi-ikäiselle nuorelle ja nuori on siihen lain määräämin rajaehdoin oikeutettu sitä sosiaalitoimesta pyytäessään. Pohjankodit tarjoaa jälkihuoltopalveluja kuntien sosiaalihuollon kanssa yhteistyössä.

JÄLKIHUOLTOSUUNNITELMA 

Suunnittelu tehdään yhteistyössä nuoren, vanhempien, sosiaalityöntekijän ja nuorisokodin henkilökunnan ja muiden tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa riippumatta siitä, jääkö lapsi tai nuori nuorisokodin jälkihuoltoon tai ei.

Suunnittelun lopputuloksena syntyy esitys jälkihuoltosuunnitelmaksi. Suunnitelmaa ennakko käsitellään prosessimaisesti yhteistyötahojen ja nuoren sekä lähiomaisten kanssa. Suunnitelma vahvistetaan viimeisessä asiakassuunnitelmapalaverissa ja hallinnollinen vahvistaminen tapahtuu kunnan lastensuojeluviranomaisten toimesta.

 

Suunnitelma sisältää:

- Selvityksen erityisen tuen ja avun tarpeesta sekä käytettävissä olevista palveluista ja tukitoimista. Kyseeseen voivat tulla siis mitkä tahansa sosiaalihuollon tai terveydenhuollon palvelut, joita on järjestettävissä yksilöllisen jälkihuoltotarpeen perusteella.

- Selvitykseen sisältyy myös jälkihuollossa olevan nuoren tai nuoren vanhempien, huoltajien tai muiden kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden tukeminen erityisesti silloin, kun kyse on nuoren kotiuttamisesta sijaishuollon jälkeen. Tukeminen voi merkitä esimerkiksi vanhemmille järjestettäviä avohuollon palveluja tai taloudellista tukea, jolla mahdollistetaan kotiin siirtyminen tai tuetaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään.

- Jälkihuollon aikana nuorelle tulee turvata ainakin yksi tukeva aikuissuhde. Tukena voi olla esimerkiksi nuorisokodin jälkihuoltotyöntekijä, tukihenkilö, sosiaalityöntekijä tai perhetyöntekijä.

- Sijaishuollon päättyessä sen mukana syntyneet aikuiskontaktit usein päättyvät nuoren lähtiessä nuorisokodilta. Aikuistuvan nuoren oma sosiaalinen tukiverkko ei välttämättä tue nuorta riittävästi ja monet, arjessa tarvittavat taidot voivat olla puutteellisia. Tällöin suunnitelmaan sisällytetään esitys siitä, että lapsi tai nuori tosiasiassa voi halutessaan tavata ja pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin nuorisokodilla. Tämä voi merkitä esimerkiksi taloudellisen tuen myöntämistä matkakuluihin ja tukiviikonloppuja tai jaksoja.

- Jälkihuoltosuunnitelmaan sisältyy myös nuoren tukeminen koulutukseen ja työelämään sijoittumisessa. Suunnitelmassa selvitetään eri vaihtoehdot ohjata lapsi tai nuori saamaan riittävää tukea, jolla mahdollistetaan nuoren tai nuoren koulunkäynnin ja opintojen aloittaminen / jatkaminen ja niissä suoriutuminen. Suunnitelmaan sisältyy myös selvitys keinoista tukea nuoren tai nuoren koulutusta ja opintoja ensisijaisten järjestelmien kuten opintotukijärjestelmän ohella, mutta tarvittaessa jälkihuollon tarpeesta riippuen myös niiden sijaan tai niitä täydentäen.

- Mikäli nuoren tai nuoren koulutus ei ole tarpeen tai toimiva vaihtoehto, työllistymistä voidaan tukea tarvittaessa myöntämällä taloudellista tukea ammatillisten ja muiden kurssien suorittamiseen, jotka edesauttavat tai parantavat nuoren tai nuoren mahdollisuuksia työelämään siirtymisessä tai siellä selviytymisessä. Kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi työvälineiden hankinta.

- Nuoren asumisen järjestäminen on tärkeä osa jälkihuoltoa. Nuoren tai nuoren asumisesta laaditaan esitys, jossa kartoitetaan kyseeseen tulevat eri vaihtoehdot huomioiden hänen kuntoutustarpeensa ja jälkihuollollisen tuen tarve ja määrä.

ITSENÄINEN ASUMINEN

Nuoren edellytykset ja tavoitteet huomioon ottaen itsenäistymisasumisen vaiheeseen siirrytään noin 6 kuukautta ennen nuorisokodilta poismuuttoa tai useimmiten 18 ikävuoden täyttyessä. Asunto voi olla jo kokonaan itsenäinen normaali vuokra-asunto. Yleensä nuori jää myös täysi-ikäisyyden täytettyään asumaan tähän samaan asuntoon. Itsenäistymisasumisvaiheen aikana asunto varustetaan peruskuntoon. Nuori saa käyttöönsä mahdollisia sosiaalitoimen keräämiä itsenäistymisvaroja ja viikoittaiset käyttövarat ja harrasterahat mukaan lukien. Tarkoituksena on, että nuori ehtii ennen omaan elämään siirtymistä tunnustella omia voimavarojaan siten, että rinnalla on koko ajan turvallinen aikuinen auttamassa, tukemassa ja kannustamassa.

Jälkihuollon työntekijä toimii eräänlaisena omaohjaajana nuorelle, ollen tarpeen vaatiessa saatavilla ja tukena arjessa. Työntekijät ovat mukana prosessissa (jälkihuollon suunnittelu) nuoren vielä ollessa nuorisokodilla, vaihto tapahtuu ns. saattaen vaihtaen. Tarvittaessa ja suhteen ollessa hedelmällinen, nuoren vanha omaohjaajakin voi käydä nuorta tapaamassa. Jälkihuollon tapaamiset ja niiden frekvenssi sovitaan asiakassuunnitelmapalaverissa. Tavanomainen aloitus on pari kertaa viikossa, aivan alkuvaiheessa enemmänkin ja tuen tarpeen hellittäessä, omien siipien kantaessa tapaamisia vähennetään suunnitellusti.